Jääkaapinovessani on magneetti, jossa lukee: "Ajatukseni ei vain harhaile, joskus se katoaa kokonaan." Siltä minusta on tuntunut melkein kaksi kuukautta. Olen sairatellut välillä enemmän ja välillä vähemmän, mutta vasta nyt alkaa tuntua terveeltä ja pikkuhiljaa voimat palautuvat.

Olen potenut syyllisyyttä siitä, ettei ajatus kulje, eikä mikään oikein kiinnosta. Kun valo alkaa pikkuhiljaa päästä mielen pimeyteen, alkaa nähdä myös myönteistä. Joskus on hyvä kun ajatus pysähtyy. Voi nähdä jotakin kaunista, eikä kiiruhda ohi.