Sain kokea elämäni mahtavimman yhteydenkokemuksen pari vuotta sitten kirkossa. En muista tuosta jumalanpalveluksesta yhtään sanaa, enkä yhtään säveltä. Muistan sen kuinka työnsin äitini rullatuolissa kohti alttaripöytää. Äitini oli ennen messua ilmaissut tahtonsa mennä ehtoolliselle, vaikkei hän enää pystynyt puhumaan, eikä kunnolla nielemään.

Pappi jakoi äidilleni leivän, avustaja viinin. Äitini nieli sen mitä pystyi ja kääntyi puoleeni ojentaen pikaria, jossa suurin osa viinistä yhä oli. Otin pikarin ja kuuntelin sanat: "Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu." Jaon äitini kanssa saman maljan. Voiko suurempaa yhteyttä kokea? Yhteyttä, joka kantaa kuolemankin yli.